Miltä tuntuu, kun keho alkaa taas avautua?
Se ei yleensä tapahdu yhtäkkiä, eikä muutos useimmiten näy ulospäin suurena käännekohtana. Ennemminkin se hiipii mukaan arkeen hiljaisina hetkinä, joita ei välttämättä heti edes tunnista merkityksellisiksi. Vasta myöhemmin huomaat, että jokin on oikeasti muuttunut.
Ehkä huomaat sen aamulla herätessäsi. Keho ei ole enää samalla tavalla jäykkä kuin ennen, eikä ylös nouseminen tunnu raskaalta ponnistukselta. Ajatukset ovat kirkkaampia, eikä mieli lähde heti juoksemaan levottomasti eri suuntiin. Väsymys ei ole kadonnut kokonaan, mutta se on hellittänyt otettaan. Sen tilalle on tullut jotain kevyempää, hieman ilmavampaa.
Ja ehkä kaikkein yllättävintä on se, että ylös nouseminen tuntuu jopa hyvältä. Ei siksi, että päivä olisi erityinen tai että energiaa olisi yhtäkkiä loputtomasti, vaan siksi, että kehossa on pieni liike eteenpäin. Hento innostus, joka ei pakota, vaan kutsuu.
Tämä on usein ensimmäinen merkki siitä, että keho alkaa avautua.
Muutos näkyy myös hengityksessä ja liikkeessä. Hengitys kulkee hieman vapaammin, eikä sitä tarvitse tietoisesti syventää. Rintakehä ei tunnu yhtä ahtaalta, ja hartiat voivat laskeutua ilman, että niitä täytyy aktiivisesti rentouttaa. Kun liikut, keho ei vastusta samalla tavalla kuin ennen. Liike ei tunnu pakotetulta, vaan siinä on mukana pehmeyttä ja luonnollisuutta, joka tekee siitä vaivattomampaa.
Olo ei muutu kerralla kevyeksi, vaan keveneminen tapahtuu vähitellen. Se on enemmänkin kerroksittainen prosessi kuin nopea muutos. Huomaamatta alat jaksaa hieman enemmän, palautua hieman paremmin ja olla enemmän läsnä omassa kehossasi. Tämä ei ole räjähtävä energian paluu, vaan hiljainen siirtymä kohti tasapainoa.
Usein tässä kohtaa herää kysymys: miten tähän muutokseen päästään?
On helppo toivoa, että kyse olisi yhdestä oivalluksesta tai yksittäisestä päätöksestä, joka muuttaisi kaiken. Todellisuudessa muutos rakentuu kuitenkin useista pienistä teoista, jotka toistuvat arjessa. Se vaatii sekä henkisiä että fyysisiä valintoja, mutta ennen kaikkea se vaatii uudenlaista suhdetta itseensä.
Keho ei avaudu pakottamalla. Se ei reagoi hyvin kiireeseen, vaatimuksiin tai siihen, että yritämme työntää sen väkisin eteenpäin. Sen sijaan se tarvitsee kokemuksen siitä, että on turvallista hidastaa ja olla.
Omassa kokemuksessani muutos alkoi vasta silloin, kun lopetin yrittämästä liikaa. Kehoni oli pitkään jäykkä ja kuormittunut, ja vaikka tiesin tarvitsevani muutosta, mikään nopea ratkaisu ei tuntunut toimivan. Vasta kun aloin tehdä pieniä, toistuvia asioita ilman suorittamisen tarvetta, jokin alkoi hiljalleen muuttua.
Aamut, jolloin liikutin kehoa rauhassa ja tein yksinkertaista lymfajumppaa, eivät aluksi tuntuneet erityisiltä. Ne eivät tuoneet välitöntä muutosta tai voimakasta hyvän olon tunnetta. Mutta ajan myötä keho alkoi pehmetä. Liike kulki vapaammin, ja sellainen aiemmin tuttu tukkoisuuden tunne alkoi hellittää. Muutos ei tullut yhdestä kerrasta, vaan toistosta ja siitä, että annoin keholle mahdollisuuden tehdä sen omassa tahdissaan.
Samalla huomasin, että myös ajattelulla on merkitystä. Positiivinen ajattelu voi kuulostaa kliseiseltä, mutta siinä on silti jotain olennaista. Se, mihin suuntaamme huomiomme, alkaa vahvistua. Jos huomio kiinnittyy jatkuvasti siihen, mikä on pielessä tai mikä tuntuu raskaalta, keho ja mieli jäävät helposti siihen tilaan.
Kun taas alat tietoisesti huomata pieniä muutoksia parempaan suuntaan, jokin alkaa liikkua. Ehkä hengitys kulki tänään hieman vapaammin kuin eilen. Ehkä jaksoit nousta ylös ilman samaa vastustusta. Ehkä kehossa oli hetki, joka tuntui hyvältä. Nämä eivät ole merkityksettömiä asioita, vaan merkkejä siitä, että keho on jo liikkeessä.
Tämä ei tarkoita sitä, että vaikeat tunteet tai raskaus pitäisi ohittaa. Päinvastoin, ne ovat usein osa prosessia. Mutta niiden rinnalle voi alkaa tuoda myös toisenlaista huomiota. Sellaista, joka huomaa sen, mikä toimii ja mikä on jo muuttumassa.
Kun kehoa tuetaan sekä liikkeen että ajattelun tasolla, se alkaa vähitellen kokea olonsa turvallisemmaksi. Ja juuri turvallisuuden tunteessa keho uskaltaa päästää irti jännityksestä ja alkaa avautua.
Muutos ei siis ole yksittäinen teko tai nopea ratkaisu. Se on monien pienten, lempeiden valintojen kokonaisuus. Se on sitä, että pysähdyt hetkeksi, vaikka olisi kiire. Liikutat kehoa, vaikka vain vähän. Huomaat jotain hyvää, vaikka se olisi hyvin pientä.
Ja vähitellen nämä pienet asiat alkavat kasvaa.
Keho ei tunnu enää yhtä kireältä. Mieli ei ole enää yhtä sumuinen. Aamut eivät ole enää pelkkää raskautta.
Ja ehkä huomaat taas sen tunteen, joka syntyy sisältä käsin: halun nousta ja liikkua.
Ei siksi, että pitäisi.
Vaan siksi, että keho on alkanut avautua.
Käy lukemassa myös, miten saada keho virtaamaan ja sitä myötä avautumaan täältä.
*Mainos/Nordic Green Energy
Arjen pienistä valinnoista kasvaa kestävämpi tulevaisuus
Nordic Green Energy myy sähköä kaikkialle Suomeen. Asiakkaana saat aina kilpailukykyisen hinnan, erinomaista palvelua ja vapauden valita itse mieleisesi sähkön alkuperän. *Klikkaa tästä ja tee sähkösopimus, joka tuo tasapainoa elämääsi.
